Robottikäsi tekee tarkkaa työtä. Käsi nostaa pallon ja siirtää sen toiseen paikkaan. Pallojen toinen alusta on tehty varta vasten kaltevaksi. Robottikäden nopeus vaihtelee sen mukaan, minkä painoiseen palloon se tarttuu.
REDU Edu Oy:n neljän kuukauden mittainen Robotiikan perusteet -työvoimakoulutus päättyi robottikäden ohjelmointiin. Koulutuksen loppupuolella tavoitteena oli saada robottikäsi toimimaan halutulla tavalla.
Vain viikko meni ja koulutuksessa mukana olleet Aapo Holopainen ja Aleksi Kumpula saivat koodein käskytetyn robottikäden taipumaan tahtoonsa.
Kun työ oli valmis ja testi osoitti koneen toimivan oikein, miehet nauttivat kahvit tyytyväisinä lopputulokseen.
Holopaisen ja Kumpulan lopputyössä oli kyse niin sanotusta ensimmäisen sukupolven robotiikasta, jota käytetään teollisuudessa tänä päivänä paljon.
Esimerkiksi autotehtaat käyttävät hihnalla tapahtuvassa kasaustyössä ohjelmoituja robottikäsiä. Koko tuotannon automatisoinnista robottivalmiuteen käytetään nimeä robottisolu. Eli pelkkä robottikäsien ohjelmointi ei riitä, vaan hommaan tarvitaan tukku muitakin ammattilaisia – esimerkiksi metalli-, sähkö- ja automaatioalan osaamista, jotta hihnalla etenevä työ onnistuu.
Robottikädet heiluvat myös lappilaisissa yrityksissä, mutta tilanne voisi olla paljon parempikin, arvioi sähkö- ja automaatiotekniikkaa koulutuskeskus REDUssa vuosikymmenet opettanut lehtori Raimo Stark. Hän oli vastuuopettajana REDU Edun robotiikan perusteet -koulutuksesta.
.png?width=940&height=788&name=Robotti%20ryhm%C3%A4kuva%20verkko%20(1).png)
Mykkä kone käskytetään
Raimo Stark muistuttaa, että esimerkiksi robottikädellä ei ole itsessään mitään älyä, vaan se käskytetään toimimaan koodeilla ja tästä oli Aapo Holopaisen ja Aleksi Kumpulan tekemässä ohjelmoinnissa kyse.
"Ohjelmoija tekee sen, mitä asiakas tarvitsee. Robottikäsi voi siirtää pakkauksia, vaikkapa pikkuleipäpaketteja, paikasta toiseen joka päivä vuorokaudet ympäri. Ihmisten älyä ja voimaa tarvitaan tällaisten linjastojen rakentamiseen."
Stark muistuttaa, että robotiikka on kehittynyt huimaa vauhtia sitten 1970-80-luvun teollisuustuotannon tarpeista. Nykyään ihminen voi käyttää esimerkiksi motoroitua ulkoista tukirankaa vähentämään kuormitusta taakkaa nostaessaan tai tukiranka voi auttaa vaikka kävelyssä. Totta ovat nyt myös auttavat ja puhuvat robotitkin.
"Näihin me emme kuitenkaan kouluta, vaan keskitymme ensimmäisen sukupolven robotiikkaan", Stark toteaa.
Starkin mielestä Lappiin tarvittaisiin nykyistä paljon enemmän tietotaitoa rakentaa ja automatisoida robottisoluja lappilaisten teollisuusyritysten tarpeisiin.
"Tässä asiassa olemme vielä aivan lapsenkengissä. Aikuiskoulutus antaisi tähän kyllä hyvät mahdollisuudet, sillä tarvittavia eri alojen ammattilaisia meillä kyllä on. Potentiaalinen joukko voisi innostua robotiikasta", Stark pohtii.
Haastavia koodiröykkiöitä
Aapo Holopainen, 28, opiskeli aikanaan ICT-asentajaksi (tieto- ja viestintätekniikka) Rovaniemellä, mutta töitä hän on tehnyt enimmäkseen matkailun parissa.
Myös Aleksi Kumpula, 25, opiskeli muutama vuosi sitten ICT-asentajaksi, mutta alan töissä hän ei ole ollut. Koodaus kuitenkin kiinnostaa ammatiksi asti.
Holopainen tarttui Robotiikan perusteet -työvoimakoulutukseen saadakseen tuoretta taitoa omalle koulutusalalleen eli koodaukseen ja ohjelmointiin.
"Tämä robotiikka-koulutus oli kiinnostavaa ja mukavaa etenkin, kun pääsi jutun juonesta kiinni."
Robotiikan perusteet -työvoimakoulutus alkoi viime syksynä pitkällä teoriaosuudella. Opetus tapahtui etäyhteydellä englanniksi. Kouluttaja oli Virossa.
Niin Aapo Holopainen kuin Aleksi Kumpulakin olivat erittäin tyytyväisiä teoriaopetuksen tasoon, vaikka vaikeusastetta riittikin.
"Aluksi tuntui haastavalta, kun katsoi niitä koodiröykkiöitä," Kumpula sanoo.
"Opettaja oli kuitenkin tietävä tyyppi ja hän osasi opettaa", molemmat kiittelevät.
Ei mikään peruspläjäys
Teoriaosuuden jälkeen robotiikkaan perehtyneet kävivät kiinni käytännön työhön. REDUn opetustiloissa Rovaniemellä oleva robottikäsi piti käskyttää toimimaan ja poimimaan alustoilta eri painoisia pieniä palloja eri nopeuksin.
Ihan näin pitkälle ohjelmointia ei olisi tarvinnut viedä, mutta nuoret miehet sanovat, etteivät he tyytyneet peruspläjäykseen.
"Saimme käden toimimaan viikossa ja tehtyä siihen ihan "oolrait" ohjelman. Parasta olivat ongelmatilanteet. Puhuimme ne läpi ja ratkaisimme ne yhdessä. Olemme tehneet parikin ohjelmaa ja ne jäävät tänne opetuskäyttöön".
Opettaja Raimo Stark oli erittäin tyytyväinen nuorten miesten ponnistukseen ja lopputulokseen. Ohjelmointiosaajia robotiikassa on sen verran vähän, että hän väläytti heille jopa opetusmahdollisuutta eri projekteissa.
Kevät näyttää, nouseeko REDU Edu Oy:ssä toista robotiikkaan pureutuvaa koulutusta. Seuraa koulutustarjontaamme!
Heräsikö kysyttävää? Ota yhteyttä!
Eija Pahtakari
Koulutuskoordinaattori
040 352 1440
eija.pahtakari@redu.fi